Monday, 10 October 2016

Sounds Live Feels Live 05/10 & Blue Mountains 09/10

Heipsan! Lokakuu on lähteny vauhdikkaasti käyntiin ja fiilikset on tällä hetkellä erittäin hyvät. Yhtenä päivänä oli jo 30 astetta lämmintä, nyt säätiedotus lupailee taas vähän viileempää (20 asteen molemmin puolin) mutta kesää kohti mennään koko ajan. Lapsilla alko tänään taas koulu ja itelläkin on jotenkin varmempi fiilis kun saa palata tuttuun rutiiniin lomien jälkeen.

Mutta nyt siis postauksen varsinaiseen asiaan! Keskiviikkona oli ei niin kauan mutta sitäkin intensiivisemmin odotettu 5 Seconds of Summerin keikka. Oon monelta ihmiseltä kuullu kuinka hyvä 5sos on livenä ja silti ne onnistu ylittään kaikki odotukset. Oltiin Connin kanssa permannolla aika keskellä, edessä oli jonkin verran ihmisiä mutta näkyvyys oli silti ihan hyvä. Jossain vaiheessa kyllä erkaannuttiin ja vietettiin loppukeikka erillämme mutta eipä se haitannu. Tunnelma oli ihan mieletön ja mulla oli niin hauskaa. Hypin ylös alas, nauroin, tanssin ja hikoilin. 

Mua ärsytti niin paljon kun 5sosilla oli tänä vuonna keikka Suomessa 3.6. eli päivää ennen yo-juhlia enkä tietenkään voinu siinä välissä enää lähtee Helsinkiin. Mutta tää oli kyllä täydellinen tapa nähdä yks lempparibändeistä ekaa kertaa. Voisin veikata, että aika ainutlaatunen tilaisuus nähä 5sos vielä noinkin pienessä paikassa (arviolta 1,5-2 kertaa The Circuksen kokonen). Jätkät anto kiertueen viimeselle keikalle ihan kaikkensa ja se kyllä näky. Niillä on ansaittu tauko edessä!

Toi kuva Michaelista muki kädessä ei oo mun ottama, mutta oli pakko kaivaa internetin syövereistä. Luken mukissa puolestaan luki "whiskey muthafuckas" ja sit se oli vaan sillee "Don't worry, it's just water on stage tonight guys!" :D

Sitten vähän toisenlaisiin tunnelmiin. Eilen käytiin Essin ja Sariannan kanssa Blue Mountainsilla tässä parin tunnin junamatkan päässä. Herätys oli varttia vaille kuus aamulla ja jalkalihakset huutaa edelleen hoosiannaa mutta oli noi maisemat kyllä sen arvosia. Ei sitä vaan pysty mihinkään kuvaan taltioimaan miltä toi oikeesti näyttää, kun puita jatkuu silmänkantamattomiin ja horisontti on tollanen sinertävä. Essi toteskin että "no ei tää kyllä mikään Suomi oo" kun ekan kerran nähtiin vilaus tosta maisemasta :D

Tuolla on siis erilaisia "vaellus"reittejä (en oikein tiiä voiko tästä käyttää sanaa vaellus mutta kuitenki), ite valittiin sellanen jonka piti kestää kolme vai neljä tuntia mutta lopulta kivuttiin ylös alas kallionseinämää kahdessa ja puolessa tunnissa. Viimeset puol tuntia kun oli pelkästään jyrkkiä rappusia ylöspäin oli aika tuskaa ja tehtiin useempi välikuolema, mutta sitten kun nähtiin siellä ylhäällä odottava ruokapaikka niin oli kyllä onnenkyyneleet lähellä :D Sen jälkeen kävästiin vielä junalla ja bussilla lähellä kattomassa The Three Sisters (kollaasin alaoikee kuva) joka on vissiin todella tärkee nähtävyys niin pakkohan noista kolmesta kivestä oli sitten ottaa kuva. 

Oli kyllä käymisen arvonen paikka eikä seurassakaan mitään vikaa ollu (kuitenkin luette tätä senkin stalkkerit), kaiken kaikkiaan tosi kiva kunnon turistipäivä. Nyt mun pitääkin hetken päästä lähtee hakeen lapsia koulusta, eli talk to you later!!

No comments:

Post a Comment

Kommentoimalla voit olla mun aurinko ♥ / Leave your comment and you can be my sunshine ♥