Frendit jää suorittaa jotai yliopistoi

Voisin vaikka vannoo, että aika kuluu täällä ainakin kaks kertaa nopeemmin kun Suomessa. Eilen tuli kolme viikkoo täällä täyteen, vaikka tuntuu siltä kun olisin tullu vasta eilen ja sopeutuminen on vielä vaiheessa. Arki kulkee sinänsä jo ihan sujuvasti, mutta on niin paljon uutta muistettavaa ja opittavaa että välillä tulee mokattuakin. Toisaalta taas tää paikka alkaa pikkuhiljaa tuntua jo kodilta ja mulla on tietyt rutiinit joka päivä. Kaiken kaikkiaan aika sekavat, mutta todella onnelliset fiilikset.

Ajan nopeudesta johtuu myös se, etten oo postannu useemmin. Tai no, ehkä siihen vaikuttaa myös se, että liian usein valitsen Netflixin ja Gilmoren tytöt postaamisen sijaan... Tuntuu niinkun en yhtään osais enää tätä bloggaushommaa vaikka oon kohta viis vuotta tätä tehny :D Ja hei, oon kyllä huomannu teidän ihanat kommentit ja arvostan niitä tosi paljon, mutta vastaaminen on jääny ajatuksen tasolle. Lupaan tsempata tässäkin!

Mutta niin. Niitä kuulumisia. Oon ehtiny mielessäni vetää yli jo monta asiaa mun Australia bucket listiltä; oon nähny oopperatalon, Harbour Bridgen ja Bondi beachin, oon maistanu vegemitee (koko perhe nauro mulle kun sanoin jotain että "miks ihmeessä kukaan söis tätä", never again!), käyny eläintarhassa tsekkaamassa koalat ja kengurut (vaikka oikeestaan oon koko konseptia vastaan niin olihan nää nyt pakko nähä...) ja käyttäny sanaa "mate". Monet näistä jutuista on aiheuttanu sellasen "OON OIKEESTI TÄÄLLÄ" -fiiliksen ja mun suusta on kuulunu lähinnä vaan "wow" ja "oh my god". Vielä puuttuu surffaaminen ja flip flopeissa ympäriinsä kulkeminen (joita muuten täällä kutsutaan nimellä "thongs", olin semihämmentyny kun ekalla kertaa niiden tullessa puheeks en muistanu tätä), helteitä odotellessa!

En oo suinkaan tehny näitä kaikkia juttuja yksin. Sillon isänpäivänä host-äidin sisko perheineen tuli käymään ja niillä oli mukana itävaltalainen au pair Conni, joka oli saapunu vaan pari päivää mun jälkeen! Ollaan samanikäsiä ja asutaankin semilähekkäin, joten ollaan sitten päädytty viettään melko paljon aikaa yhdessä. Itse asiassa kävi sattumalta ilmi että meillä on aika samanlainen musiikkimaku ja ostettiin sitten extempore liput 5sosin keikalle, joka on kahden viikon päästä. Kyseessä on kiertueen viimenen keikka ja Sydney on vielä niiden kotikaupunki, joten tunnelma tulee varmasti oleen vähintäänkin katossa. Aaaa en malta odottaa!!!

Tapasin myös kuus muuta suomalaista tyttöö! Pidettiin piknik Bondilla ja ai että oli kyllä aika helpottavaa välillä päästä puhuun suomee ja antaa aivojen vähän levätä. Asutaan aikalailla eri puolilla Sydneytä mut viikonloppusin ehitään jatkossakin nähä. Meillä on onneks kaikilla aika samanlaiset aikataulut - ollaan tultu tän kesän (tai no, talven, jos täältä päin kattoo) aikana eikä kukaan oo ihan heti lähdössä.

Tosiaan nyt on kevät ja ilmat alkaa pikkuhiljaa lämpeneen, tähän asti ilmastossa ei oo ollu hirveesti eroo Suomen kesään (tai niihin parhaisiin hetkiin) - lämpötila heittelee 20 asteen molemmin puolin ja sadepäiviäkin on ollu pari. Sillon kun olin ollu täällä vasta hetken niin oli pari tosi nättiä päivää, aurinko paisto kirkkaalta taivaalta ja lämpöö oli ehkä 22 astetta. Vietin suuren osan vapaa-ajasta aurinkotuolissa maaten ja tulipa uima-allaskin testattua. En vaan heti tajunnu kuinka paljon voimakkaampaa uv-säteily on täällä - ekalla kertaa aurinkoo ottaessa poltin lähes koko naamani puolessatoista tunnissa, kun Suomessa samaan tulokseen tarvittais vähintään 25 astetta ja koko päivä. Ihon hilseilyn ja host-isän Petteri Punakuono -vitsien jälkeen viisastuin ja laitoin seuraavalla kerralla aurinkorasvaa. Tää viikko on ollu aika tuulinen, yhtenä päivänä päätin että on shortsikeli mutta päädyin paleleen. Vähän aikaa pitää vielä malttaa kulkee farkuissa!

Tää on ollu oikein kulttuurien kohtaamista, jos näin hienosti asian ilmaisee. Viime viikolla otin tytöt avuks ja leivottiin korvapuusteja, jotka osottautu oikein hittituotteeks ainakin tän perheen parissa! Kaikki tykkäs tosi paljon ja kehuja tuli myös host-äidin kavereilta, jotka sai maistiaiset seuraavana päivänä. Maanantaina taas tein dinneriks makaronilaatikkoo vihreen salaatin kera. Siitäkin tykkäs kaikki paitsi Josh, mutta se on vähän nirso muutenkin. Seuraavaks olis vuorossa varmaankin hernekeitto ja uunipannari, mutta tää vaatii vähän harkintaa, kun en muistaakseni oo koskaan ite tehny hernaria :D Haluun että hieman kyseenalaisesta ulkonäöstään huolimatta se edes maistuis hyvältä. 

Mitäs muuta? Huomisestasta alkaen lapsilla on kahden viikon loma koulusta, mikä vaikuttaa mun työaikoihin jonkin verran - teen vähän pidempää päivää ja yks yökin lasten kaa on kai luvassa, mutta toisaalta mulla on myös enemmän ihan kokonaisia vapaapäiviä. Ei siis huono ollenkaan, kun oon kuullu sellasistakin järjestelyistä että vanhemmat lähtee kahden viikon lomalle ja lapset jätetään au pairin käsiin :D

Tää postaus veny taas ihan törkeesti... Yritin kertoo vaan tärkeimmät asiat, mutta kuten huomaatte, tykkään lisätä kaikkee turhaa tekstiin ja laittaa sen sulkuihin niin sitä ei lasketa. Mutta ei mulla tällä kertaa muuta, katellaan kuinka pian saan taas aikaseks kirjotella. Siihen asti heippa, mä jatkan unelmani elämistä 8)