En olis ikinä uskonu, että täysin tuntemattoman ihmisen, jota en oo koskaan ees nähny, kuolema vois aiheuttaa näin suuria tunteita. Kun näin Miljan facebook-päivityksen, mun sydän alko vaan tykyttää tuhatta ja sataa. Laitoin silmät hetkeks kiinni ja ajattelin vaan "ei. ei taas." Mulla nousi kaikki pintaan. En edes tunne Miljaa kunnolla, ja tuli silti niin paha olo sen puolesta. Aloin vaan muistella miltä musta tuntu, kun kuulin Marjasta. En tuu ikinä unohtaan sitä kun vaan tuijotin lattiaa samalla kun ne sanat uppos mun tajuntaan.
Tällä postauksella haluan vaan sanoa RIP Roosa ja paljon voimia ja siunausta kaikille läheisille ♥
Mä laitoin just katrille ja emmille viestin samasta aiheesta, että kuinka tää ihan täysin tuntemattoman tytön poismeno sai ton pahan olon nouseen takas ylös. Haluisin sanoa Miljalle ja oikeesti kaikille ihmisille jotain niin paljon, mutta sit taas tajuan ettei oo mitään sanoja millä vois ratkaista kaiken. Ei se ihminen tulis takasin vaikka sanois kuinka tärkeitä ja isoja asioita, nyt. On vaan niin uskomattoman surullista tietää että joku on nyt yhtä surullinen mitä me oltiin sillon. Itsemurha on oikeesti niin paljon kysymyksiä ja epätietosuutta ja surua laitettuna valtavaan laatikkoon, ja se laatikko pitää vaan laittaa pikkuhiljaa kauemmas ja kauemmas kaapin perälle sitten ku on valmis. Ei se ikinä sieltä kaapista katoa mutta sen olemassaolo tulee mieleen yhä harvemmin. Rip ♥
ReplyDeletetotta joka sana. mun sydämeen sattuu niin paljon kun ajattelen että jollain on nyt yhtä paha olo kuin meillä sillon viisi kuukautta sitten :( oot rakkain ♥
DeleteOnks siitä oikeesti melkein puoli vuotta?! Yuntuu lu kaikki olis tapahtunu joskus kuukausi sitte waat :o sinämyös ♥
Deletehuomenna viis kuukautta :(♥
Deleteotan osaa:s nää on aina niin surullisia tapahtumia joita ei pitäs tulla nuinki nuorille joilla elämä edessä:c kaunis tyttö mitä kaveris blogista katsoin sen postauksen tästä.
ReplyDeleteniinpä :( ♥
Delete<3 ei oo enempää sanoja, kiitos <3
ReplyDeleteei tarviikkaan ♥
Delete